Kalman Suomenratsut

Satupeikko "Pekko"

Rotu, sukupuoli suomenhevonen, ori Rekisterinumero VH18-018-1149
Syntymäaika 14.04.2018 (8v 20.04.2018) Omistaja Kalman Suomenratsut (VRL-05175)
Väri, säkäkorkeus tummanpunaruunikko, 154cm Kasvattaja Sauli Kamula, Suomi
Painotus yleispainotteinen Koulutustaso ko: HeA, re: 110cm, CIC1, Vaativa


kuvien © Stjarna

Pekko on tuiki tavallinen suomenputte joka rakastaa kaikista eniten ruokaa ja sen kyllä huomaa. Se on todella helppohoitoinen hevonen jota saa puunailla ja lelliä sen minkä kerkeää ilman että se lotkauttaa korvaansakaan mitä sen ympärillä tapahtuu. Pekkoa ei voi vähempää kiinnostaa mitä sen ympärillä hääräilevä ihminen milloinkin tekee ja nostaa kaviotkin kuin automaattisesti aina kun pyydetään. Taluttaessa Pekko kulkee tasaisen varmasti taluttajansa perässä, mutta tammojen näköpiirissä pitää aina vähän pörhistellä ja steppailla.

Ratsastaessa Pekko ei turhia hötkyile vaikka kulkeekin tasaisen varmasti omalla moottorillaan. Se kuuntelee ratsastajan kaikkia apuja taukoamatta ja toimii niiden mukaan, mutta mitään super hienoa kouluratsua siitä ei koskaan saa. Pekko suoriutuu kyllä helpon tason koulukiemuroista mutta sillä tulee usein miinusta hieman maahansidotuista askeleista. Jos sen saa oikein kunnolla heräteltyä niin sitten liikkeet on hieman korkeammat.

Esteilläkään Pekko ei pääse loistamaan sen kummemmin kuin koulussakaan mutta onneksi se on siinä hommassa hieman parempi. Se on tasaisen varma suorittaja hypätessä, ei hötkyile muttei laiskottelekaan. Hypyt on aina hallittuja ja jalat nousee yllättävänkin hyvin ettei kintut kolise puomeihin. Joskus kuitenkin käy pieniä vahinkoja ja ori kieltäytyy huonon lähestymisen vuoksi. Maastoesteillä Pekko antaa itsensä vähän enemmän revitellä, mutta muuten se on samanlainen kuin muulloinkin.

Kilpailuissa Pekon sisäinen macho pääsee kyllä esiin sillä kaikille tammoille pitää pörhistellä ja oreille uhitella että me poistuvat hänen leidien lähettyviltä. Hoitajalla onkin kivat paikat yrittää pitää se pois muiden lähettyviltä. Pekolla pidetään varalta aina punaista rusettia hännässä että muut ratsukot ymmärtävät pysyä herrasta vähän kauempana. Verkassa häntä pyörii aina kuin propelli kun kaikki on sen mielestä liian lähellä mutta onneksi se saa siitä mukavaa energiabuustia sitten kilpasuoritukseen.

Sukutaulu

i. Mörrimöykky
sh, väri, säkä
ii. Mörrikkä
sh, väri, säkä
iii. Hevosen nimi
iie. Hevosen nimi
ie. Hevosen nimi
sh, väri, säkä
iei. Hevosen nimi
iee. Hevosen nimi
e. Iltasatu
sh, väri, säkä
ei. Aavan Hukka
sh, väri, säkä
eii. Hevosen nimi
eie. Hevosen nimi
ee. Satuilija
sh, väri, säkä
eei. Hevosen nimi
eee. Hevosen nimi

Jälkeläiset

sh-t. Kalman Kuutamo, s. 29.08.2018 (e. Kuunsirppi)

ERJ sijoitukset, 3 kpl

28.06.2018 Karhumetsä - 100cm : 5/100
29.06.2018 Karhumetsä - 100cm : 5/100
02.07.2018 Karhumetsä - 100cm : 7/100

KRJ sijoitukset, 0 kpl


KERJ sijoitukset, 34 kpl

22.06.2018 Spiderwick - CIC1 : 3/42
24.06.2018 Spiderwick - CIC1 : 5/42
27.06.2018 Caswell - CIC1 : 3/30
05.07.2018 Koistila - Helppo : 5/30
06.07.2018 Jeili - Helppo : 4/30
06.07.2018 Spiderwick - CIC1 : 4/42
10.07.2018 Vanity Stud - Helppo : 1/30
10.07.2018 Spiderwick - CIC1 : 5/42
11.07.2018 Adina - Helppo : 1/30
11.07.2018 Chowanok - Helppo : 1/30
11.07.2018 Daelwyn - CIC1 - 3/30
15.07.2018 Syndur - Helppo : 2/30
15.07.2018 Chowanok - Helppo : 1/30
16.07.2018 Eddangård - CIC1 : 1/30
17.07.2018 Adina - Helppo : 4/30
18.07.2018 Delmenhorst - Helppo : 1/30
18.07.2018 Spiderwick - CIC1 : 3/42
20.07.2018 Adina - Helppo : 4/30
20.07.2018 Delmenhorst - Helppo : 1/30
21.07.2018 Rósgarður - CIC1 : 1/30
22.07.2018 Fehler Stud - Helppo : 5/30
23.07.2018 Winterhold - Helppo : 2/30
24.07.2018 Roihaja - CIC1 : 2/30
24.07.2018 Winterhold - CIC1 : 5/30
25.07.2018 Winterhold - Helppo : 2/30
25.07.2018 Fehler Stud - CIC1 : 5/30
26.07.2018 Eddangård - CIC1 : 1/30
26.07.2018 Winterhold - CIC1 : 2/30
27.07.2018 Rósgarður - CIC1 : 5/30
28.07.2018 Fehler Stud - Helppo : 4/30
28.07.2018 Rósgarður - Helppo : 2/30
28.07.2018 Roihaja - CIC1 : 4/30
29.07.2018 Fehler Stud - CIC1 : 2/30
30.07.2018 Rósgarður - CIC1 : 3/30

VVJ sijoitukset, 0 kpl

-


-

Päiväkirja

    15. marraskuuta 2018, päiväkirjamerkintä (kirjoittanut omistaja)
Seisokelin portilla ja katsoin kaunista tummanruunikkoa oria. Otin päiset ja astelin tarhaan. Pekon sai helposti kiinni josta yllätyin sillä yleensä kaikki tallin oripojat olivat aina juoksemassa pää kolmantena jalkana joka suuntaan. Talutin hevosen talliin ja kiinnitin sen käytävälle. Harjasin pitkin vedoin sivelin sormillani orin paksua ja pehmeä karvaa.

Yöllä oli satanut pieni kerros valkoista lunta. Ilman satulaa maasto voisi olla paikallaan. Ori vaikutti olevan hieman ihmeissään kun laitoin kevyen fleece loimen sen selkään ja suitset päähän. Talutin Pekon ulos ja juuri ja juuri pääsin sen selkään. Orin askeleet olivat todella mukavat ja selkä mukavan pyöreä istua. Ohjasin Pekon lumiselle polulle ja kävelimme pienen pätkän,kunnes pyysin ravia. Orin askeleet olivat lennokkaat, mutta ravi oli hyvä istua. Lumi pöllähteli ravatessamme polkua pitkin. Polun jälkeen hidastin vauhtia. Kaunis peltoaukea avautui eteemme. Pieni laukkapätkä ei olisi pahitteksi joten nostin laukan ja pidin sen hitaana. Kevyt lumi pöllysi ja tuulen vire tartui Pekon harjaan ja leikitteli sillä.

Hidastin käyntiin ja kävelimme hetken kunnes ori jämähti paikalle. Kurtistin kulmiani ja katselin hevosen katseen suuntaan. Kauempana pellon reunassa seisoi kaksi peuraa, jotka tuijottivat meitä. Hetken katseltuamme toisiamme peurat katosivat metsään ja jatkoimme Pekon kanssa kotia kohti. Kävelimme koko matkan ja Pekko oli todella rauhallinen. Tallissa talutin orin sisälle ja otin loimen ja suitset pois. Ori ei ollut hikinen, joten leutoon ilmaan tämän voisi laskea ilman loimia. Talutin orin tarhaan, jossa tarjosin kiitokseksi sokeripalaa, jonka ori otti vastaan ja käveli keskemmälle tarhaa ja heittäytyi pehmeään lumeen piehtaroimaan. Olipas onnistunut päivä.

    23. toukokuuta 2018, päiväkirjamerkintä (kirjoittanut omistaja)
Pyörin villisti sängyssä sillä oli häiritsevän valoisaa ja tukahduttavan kuuma eikä lämpöä hohkaava mieheni vieressä auttanut yhtään asiaan. Kömmin lopulta puolen tunnin pyörimisen jälkeen ylös sängystä ja vilkaisin kelloa. Kuus aamulla, herranjumala. Jätin Markon nukkumaan yksinään ja hipsin vähin äänin keittiöön keittämään kahvia. Kirosin ääneen sillä koirat räjähtivät haukkumaan sillä sekunnilla kun astuin ensimmäisen askeleen alakerrassa ja kiirehdin ensimmäisenä päästämään ne pihalle. Join kaikessa rauhassa aamukahvit lueskellen samalla jotain hevoslehtiä. Marko alkoi heräilemään vasta kun olin saanut jo puettuakin ja olin lähdössä tallille, olihan kello jo puoli kahdeksan.

Erkki oli juuri viemässä hevosia pihalle kun astelin talliin ja ilmoitin miehelle että Pekon saa jättää sisälle sillä lähden sen kanssa pitkälle maastoreissulle heti aamusta. Ori oli jo syönyt porsaana aamueväänsä joten pääsin suorilta harjailemaan sitä hevosen nuokkuessa tyytyväisenä. Sainkin uurastaa puoli tuntia hevosen kimpussa sillä Pekko oli talven aikana kasvattanut aikamoisen pehkon ruhonsa ympärille ja nyt siitä irtosi puoli hevosta pölisten aikalailla joka paikkaan. Jo heti alun jälkeen olin siirtynyt hevosen kanssa pihalle hoitamaan harjailut sillä sisällä se olisi ollut tuskaista leijailevien karvojen vuoksi. Viimeinkin sain sen puunailtua ja selvitettyä sen takkuhännän joten Pekko matkaan ja suorinta tietä kengityspaikalle jossa hoitaisin oriin varustamisen. Satula ja suitset sain hevoselle varsin helposti joten pääsimme vihdoinkin matkaan.

Koko maastoreissu oli alusta loppuun asti Pekon kanssa yhtä nautintoa sillä hevonen ei välittänyt mistään mitään tuon taivaallista ja vain nautti auringon paisteesta ja lintujen viserryksestä. Pitkän aikaa vain käveltiin ja nautittiin elämästä mutta pikkuhiljaa alettiin ottamaan myös pieniä ravi ja laukkapätkiä. Pekko oli selvästikin innoissaan päästessään pitkästä aikaa metsän siimekseen sillä se ei ole toviin saanut sen ansaitsemaa huomiota kun Pekko jätti kisakentät taakseen ja jäi vain jalostusorin elämää viettelemään. Aika on mennyt enemmän nuorempien hevosten kanssa ja senkin vuoksi olin päättänyt nyt keskittyä enemmän Pekkoon. Takaisinpäin kääntyessä hevonen alkoi hieman reipastaa askeleitaan sillä Kaapolla oli selvästikin kiire takaisin kotiin tajutessaan että pihalla odottaisi lisää heiniä.

Takaisin tallille päästyämme riisuin hevoselta varusteet jo pihalla olevan kiinnityspuomin tykönä ja sidoin hevosen sitten kiinni. Olin jo aiemmin päättänyt että Pekko klipataan helpottaaksemme sen oloa näin lämpimillä ilmoilla joten päätin tehdä sen samantien. Jätin hevoselle karvat vain jalkoihin ja päähän paikalleen mutta muualta ne lähti ihan totaalisesti. Välillä Marko kävi naureskelemassa että tukehduttaako meinasin itteni mutta en luovuttanut ennenkuin urakka oli valmis. Pihalla oli nyt jäätävä määrä tummia hevosen karvoja ja haravoin ne nopeasti sivummalle ennenkuin vielä viilensin hevosta kastelemalla sen kauttaaltaan ennen tarhaan vientiä. Siivostelin vielä kaikki karvat pihalta roskikseen ennenkuin koko urakka oli vihdoinkin valmis. Olin ihan valmis saamaan kylmää juotavaa ja suuntasin seuraavaksi varustehuoneeseen oriin kamppeiden kanssa.