:: Husgård Stud ::

Husgård Stud

Etusivu Jalostusorit Siitostammat Kasvatustoiminta Muu toiminta

Bogård Pauwau "Paukku"

Rotu, sukupuoli: Shetlanninponi, tamma
Säkäkorkeus, väri: 100cm, ruunikko
Syntymäaika, ikä: 13.06.2018, 8-vuotias
Rekisterinumero: VH18-017-0491
Omistaja: Husgård Stud, VRL-05175
Kasvattaja: Bogård Stud, Ruotsi
Painotuslaji: Valjakkoajo, noviisi
Kilpailutiedot: 1793.36 ominaisuuspistettä, tasolla 4 / 3

Ponien kantakirjaustilaisuus 20.12.2018
17 + 17 + 18 + 18 = 70p. KTK II

Valjakkoajojaoksen laatuarvostelutilaisuus 30.11.2018
6 + 40 + 17 + 20 + 12 = 95p. VVJ II


kuvan © Vapaita kuvia (CC BY-NC-ND 2.0)

Paukku on pieni ilopilleri joka pyörii, hyörii ja hääräilee aina jotain eikä sitä kovin helpolla saa pysymään aloillaan muuta kuin sitomalla kiinni harjauksen ja varustamisen ajaksi. Eihän se mitään pahaa tarkoita, se vain on hieman levoton sielu joka kaipaa jatkuvasti tekemistä elämäänsä. Sisimmässään Paukku on kuitenkin rakkautta kaipaava ystävällinen ponipallero joka nauttii joka hetkestä hoitajansa kanssa kunhan vain ensin sitoo sen kiinni. Silloin kaikki alkaa sujumaan paremmin ja kaviot nousee ongelmitta eikä varustaessa pullistella tai niskuroida vastaan. Taluttaessa pikkuinen Paukku on menossa vähän joka suuntaan eikä oikein tiedä itsekään että mihin eniten haluaa.

Ajaessa Paukku on mainio poni sillä se nauttii olostaan kärryjen edessä ja tekee ohjastajan kanssa saumatonta yhteistyötä. Ehkä hieman yli-innokas kaveri joka haluaisi mennä vain lujempaa, mutta tyytyy kyllä mukisematta ohjastajan toiveisiin. Paukku on hyvä mitä ikinä sen kanssa tehdäänkin ja parhaimmillaan se on silti tarkkuuskokeissa sillä se ei jätä yhtäkään ohjastajan toivetta toteuttamatta ja tekee kaiken aina niin hyvin kuin mahdollista.

Kilpailupaikoilla Paukun kanssa kannattaa pyöriä mahdollisimman paljon kilpailualueella että se pääsee purkamaan pahimmat kierrokset tarkkailemalla ympäristöä ja tutkimalla joka paikan. Kun tämän on sen kanssa tehnyt niin Paukku jaksaa keskittyä työntekoon ja kisasuoritukseen kun se valjastetaan vettyttelyyn ja tekeekin aina parhaansa. Kaiken muun ajan se viihtyy boksissaan sen parhaimman kaverin, tallikoira Nitan kanssa jota pidetään sen karsinassa aina kilpailupaikoilla kun Paukku sattuu siellä olemaan.

Sukutaulu & jälkeläiset

i. Bogård Erasmus
trn, 101cm
ii. Bogård Estevao
trn, 103cm
iii. Evzen
m, 105cm
iie. Neomia
rn, 101cm
ie. Melantha
mkm, 100cm
iei. Obiareus
m, 103cm
iee. Melodee
rnkm, 97cm
e. Bogård Lauwau
rnvkk, 96cm
ei. Laestrygones
trn, 98cm
eii. Laomedon
prn, 99cm
eie. Petronella
m, 95cm
ee. Andromache
rnvkk, 94cm
eei. Menoeceus
rn, cm 96
eee. Anticlea
vkk, 92cm

s. 20.10.2018    she-t. Husgård Pakwau    (i. Blackburns Sixten)
s. 24.10.2018    she-t. Husgård Seawau    (i. Seyfert Keaton)

lue sukuselvitys tästä

i. Bogård Erasmus oli yllättävän tasaisen luonteen omaava tummanruunikko shetlanninponiori vaikka sen vanhemmat onkin vähän kenkumpia luonteeltaan. Tämä 1101cm korkea ori kilpaili elämänsä aikana valjakkoajon parissa jossa se menestyi ihan kohtalaisesti. Mikään huippu se ei ollut mutta kotimaansa kilpailuissa se pääsi usein palkinnoille. Komean ja sopusuhtaisen rakenteen omaava Erasmus myös kantakirjattiin toiselle palkinnolle. Se joutui jättämään kilparadat taakseen aikaisemmin kuin oli tarkoitus sillä sen jalka viottui eräässä kilpailussa. Se jätti jälkeensä kymmenisen varsaa ennen kuin menehtyi 19-vuotiaana ähkyyn.

    ii. Tämä 103cm korkea tummanruunikko shetlanninponiori Bogård Estevao on hieman vahinkovarsa, sillä sen isä eräällä karkureissulla astui sen emän päästessään tammojen luokse. Oriin molemmat vanhemmat on haasteellisempia käsitellä joka oli ainoa syy miksi tätä varsaa odotettiin kauhulla. Kaikkien onneksi siitä ei tullut vanhempiensa kaltainen kiukkukalle vaan ihan mukava josta saatiinkin vanhempana yllättävän hyvin menestynyt valjakkoponi joka voitti ja sijoittui useammassa kilpailussa. Siitä ei kuitenkaan tullut koskaan suosittua jalostusoria ja se jätti jälkeensä vain viisi jälkeläistä ennenkuin se päästettiin ikiuneen kun sillä todettiin kasvain.

    ie. Mustankimo Melantha oli todella kaunis 100cm korkea shetlanninponitamma mutta ulkonäkö kyllä petti pahemman kerran. Se oli pahemman luokan hapannaama ulkonäöstään huolimatta eikä monikaan halunnut astua sen karsinaan ellei ollut pakko. Onneksi tämä ei vaikuttanut siihen millainen tamma oli ajaessa ja se menestyikin mukavasti valjakkoajon parissa. Useamman kerran se pääsi palkintopallille ja palkintokaapista löytyykin monenlaista pokaalia ja ruusuketta. Melantha sai elämänsä aikana vain pari varsaa sillä sen jälkeläiset ei näyttänyt menevän oikein kaupaksi. Toinen varsoista jäi kasvattajalle ja toinen myytiin Bogård Studiin jossa uskallettiin ottaa riski. Melantha menehtyi 21-vuotiaana.

e. Vain 96cm korkea ruunivoikko shetlanninponitamma Bogård Lauwau on kaikkien rakastama neitokainen joka menestyi elämänsä aikana hyvin valjakkoajossa. Se napsi sijoituksia ja voittoja lukuisista kilpailuista mutta ei kuitenkaan pärjännyt maan parhaimmille hevosille. Lauwaun luonne oli äärimmäisen rauhallinen ja ystävällinen ja siitä tulikin mielettömän hyvä siitostamma kun se lopulta jäi kisaeläkkeelle. Tamma sai yhden varsan jo nuorena ja uran jälkeen vielä kolme lisää. Nykyään se viettää eläkepäiviään laitumella kasvattajallaan.

    ei. 98cm korkeasta tummanruunikosta shetlanninponiorista, Laestrygonesta tuli elämänsä aikana suosittu jalostusorii sillä sen menestyksekäs kisaura oli vertaansa vailla ja se kantakirjattiinkin hyvin pistein. Ori kilpaili valjakkoajon parissa keräten palkintokaappiin jos minkälaista palkintoa ja onhan sillä takanaan pari mestaruuttakin. Laestrygoneksen luonne oli todella rauhallinen ja ystävällinen ja se kaikkien iloksi periytyi sen kymmenille jälkeläisille joita se jätti jälkeensä. Kaikkien harmiksi Laestrygones jouduttiin kuitenkin päästämään ikiuneen vain 17 vuoden iässä sillä se loukkasi selkänsä pahasti laitumella.

    ee. Andromache oli tuiki tavallinen 94cm korkea ruunivoikko shetlanninponitamma joka ei paljoa päässyt näkemään kisaratoja elämänsä aikana. Se vietti elämänsä ensimmäiset vuodet Bogård Studissa jossa siitä yritettiin saada valjakkoponi ja saikin yhden jälkeläisenkin nuorena. Se ei kuitenkaan menestynyt niinkuin haluttiin joten se myytiin ja viettikin loppuelämän leppoista elämää pienellä tallilla harrasteponina jossa se starttasi vain muutaman kerran pienissä kilpailuissa nuoren ohjastajansa kanssa. Andromache päästettiin ikiuneen 19-vuotiaana sen terveyden pettäessä.

Päiväkirja

10. marraskuuta 2018 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Sanni (omistaja)
Paukku kotiutui meille nopeasti ja teki mukavan kisauran. Nyt se on päättänyt kilpailemisen ja se on jätetty Husgårdiin siitostammaksi. Ensimmäisenä se astutettiin meidän omalla oriilla, Seyfert Keatonilla, sillä olimme suunnitelleet varsaa jo pidemmän ajan. 24.10.2018 sitten syntyikin kaunis tammavarsa joka nimettiin Husgård Seawauksi. Seuraavaksi Paukulla on edessään valjakkoajojaoksen laatuarvostelu, mahdollinen kantakirjaus ja viimeisenä vielä shetlanninponien laatuarvostelu. Saa nähdä miten Paukku niissä menestyy.

20. lokakuuta 2018 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Sanni (omistaja)
Selailin internetin ihmeellisestä maailmasta myytäviä shetlanninponeja ja silmiini pisti ilmoitus hyväsukuisesta ruunikosta tammasta. Kilautin myyjälle samantien sillä olin todella kiinnostunut tästä energisestä neitokaisesta. Poni sijaitsi Ruotsissa lähellä Tukholmaa ja sinnehän oli meiltä helppo mennä laivalla joten sovimme tapaavamme myyjän tallilla parin päivän päästä.

Olin jo aamulla hieman jännittynyt sillä olin innoissani näkemään tämän neitokaisen ja millainen se oikeasti olisi. Ajovermeet ja kuljetussuojat mukaan ja ei kun menoksi. Puolelta päivin olin tämän shetlanninponeja kasvattavan tallin pihassa ja vanhempi naishenkilö tuli minua vastaan jo tallin ovella. Sandraksi esittäytynyt nainen ohjasi minut talliin jossa tämä kyseinen poni oli. Harjailin ja varustin jutellessamme tätä pientä ilopilleriä joka ei pysynyt kyllä hetkeäkään paikoillaan. Sehän ei minua haitannut sillä olin tottunut sellaiseen ja aika nopeasti sain ponille kamppeetkin niskaan ja lähdin taluttamaan sitä pihalle. Kipusin kärryille tottunein ottein ja aloin testailemaan miten tamma toimi ajaessa. Otin muutamia harjoituksia käynnissä ja ravissa ja olin kyllä tyytyväinen. Hieno ponihan se on. Takaisin talliin mennessä Pauwau oli jo vähän rauhallisempi ja sain otettua siltä kamppeet pois helpommin kuin mitä sain ne sille päälle. Halusin ehdottomasti tämän ponin itselleni ja suuntasimme Sandran kanssa kirjoittamaan papereita siitä kun poni oli hoidettu pois.

Nämä oli onneksi nopeasti hoidettu ja sain mukaani aikamoisen nivaskan erilaisia lappulippusia joiden joukossa oli myyntipapereita, ponin paperit, terveystarkastus todistuksia sun muuta tarpeellista. Olin ottanut trailerin mukaan ja kaikki paperitkin oli kunnossa joten sain otettua tamman matkaani samantien. Kävin hakemassa Paukun karsinan edestä sen mukana tulevat varusteet ja vein ne paikoilleen kuljetusautoon. Muutama loimi ja varusteet mahtuivat helposti yhteen arkkuun jonka jälkeen tallityttöjen avustuksella tammalle kiinnitettiin kuljetussuojat jalkoihin ja se lastattiin autoon. Vähän siinä oli ongelmia sillä Paukku väisteli traileriin menoa aluksi aika paljonkin. Kiitin vielä Sandraa kaupoista, olinhan saanut mukavan ponin vielä aika edullisesti joten olin enemmän kuin tyytyväinen.

Auto- ja laivamatka meni yllättävänkin rauhallisissa merkeissä vaikka välillä takaa kuului pientä pauketta Paukun hakatessa seinää kaviollaan. Kotona oli vastassa tuttu naama sillä mieheni Miska katseli jo kauempaa saapumistamme.
- Minkä ihmeen ponin sä taas oot oikeen hankkinu, mie naureskeli kun autosta kuului edelleen tamman aiheuttama pauke. Avasin lastaussillan ja ovesta pilkisti ponin takalisto. Irrotin levottoman tamman autosta ja peruutin sen ulos autosta. Ojensin riimunnarun miestäni kohti mutta hän ei tehnyt elettäkään ottaakseen sitä vastaan sillä hän tuijotti vain ponia hölmistyneenä.
- Ota nyt hyvä mies se naru ja taluta sitä vähän aikaa, naureskelin sillä paukkeesta päätellen Miska oli ilmeisesti ajatellut että siellä on joku kahjompi poniori. Miska otti narun vihdoin ja viimein ja kipusin itse takaisin autoon ottamaan Paukun mukana tulleet kamppeet ja vein ne varustehuoneeseen jossa ne voitaisiin purkaa. Pistinkin Venlan asialle sillä tyttö tuli sopivasti paikalle kun tömäytin arkun lattialle. Talliin mennessäni sitten Paukku oli jo rauhottunut karsinaansa syömään päiväeväitään. Saa nähdä mitä tämän sankarin kanssa elämästä oikein tulee.



virtuaalihevonen      a sim-game horse      ulkoasun © Cery 2018