Husgård Stud
Etusivu Jalostusorit Siitostammat Kasvatustoiminta Muu toiminta

Mudyard Cheyanna

Virallinen nimi: Mudyard Cheyanna "Amppa"
Rotu, sukupuoli: Shetlanninponi, tamma
Säkäkorkeus, väri: 103cm, tummanrautiaankirjava
Syntymäaika, ikä: 14.07.2018, 8-vuotias
Rekisterinumero: VH18-017-0492
Omistaja: Husgård Stud, VRL-05175
Kasvattaja: Mudyard Stud, Ruotsi
Painotuslaji: Valjakkoajo, noviisi
Kilpailutiedot: 1518.91 ominaisuuspistettä, tasolla 4 / 3
Katso Show Pony Circuit tiedot

Valjakkoajojaoksen laatuarvostelutilaisuus 30.11.2018
6 + 40 + 16 + 20 + 13 = 95p. VVJ II


kuvien © ransu.kuvat.fi

Amppa saapui Husgård Studiin kun etsimme talliin uusia tammavahvistuksia. Olimme käymässä ruotsissa kiertelemässä tuttujen kasvattajien luona katselemassa mahdollisia vaihtoehtoja ja Mudyard Studissa rakastuimmekin tähän kirjavaan neitiin. Amppa tuli heti iloisesti hörähdellen tutustumaan meihin kun tilan omistaja ohjasi meidät tamman karsinalle. Kokeilujen jälkeen tamma matkasikin mukanamme suomeen. Amppa on äärimmäisen kiltti ja mukautuvainen tamma jonka kanssa elämä onkin ollut todella helppoa ja vaivatonta. Hieman koiranpentumainen poni seisoskelee aina kaikessa rauhassa paikoillaan hoitotoimenpiteiden ja varustuksen aikana eikä koskaan ole näyttänyt hapanta naamaa. Ampan voi jättää seisoskelemaan vaikka irti mihin tahansa eikä se varmasti liikahda siitä senttiäkään ennenkuin pyydetään.

Ajaessa Amppa on reipas ja työskentelee aina suurella innolla kunhan sen saa ensin hereille. Hieman laiskanpulskea aluksi mutta pikkuhiljaa se aina siitä piristyy ja alkaa kulkemaan paremmin omalla moottorillaan. Amppa ei ole ollut koskaan mitenkään huippuhyvä tarkkuuskokeissa sillä sen tahmeus on ollut siinä haitaksi sillä se ei ehkä tee kaikkea niin tarkasti kuin täytyy ja vastaa annettuihin apuihin hieman hitaasti.

Kilpailupaikoilla Amppa on aina samanlainen kuin kotona. Siellä sitä ei ehkä uskalla pitää irti kuten kotona, mutta seisoskelee silti rauhassa paikoillaan vaikka pää pyöriikin välillä kuin pöllöllä. Kisapaikkojen hälinä tekee Ampasta tarkkaavaisemman ja toimii silloin ajaessakin hieman paremmin.

Sukutaulu & jälkeläiset

i. Enkoodabaoo
rnkrj, 104cm
ii. Eluwilussit
trn, 106cm
iii. Eyota
trn, 108cm
iie. Powaqa
m, 103cm
ie. Ominotago
rnkrj, 102cm
iei. Hawiovi
mkm, 105cm
iee. Yamka
rnkrj, 100cm
e. Chochmingwu
rt, 101cm
ei. Koshisigre
prn, 103cm
eii. Kwahu
trn, 106cm
eie. Lenmana
prt, 102cm
ee. Chumana
trt, 99cm
eei. Nodin
rn, 100cm
eee. Cocheta
vrt, 97cm

s. 30.10.2018    she-o. Coco Nutshake Hus    (i. Rågård Araboosh)

lue sukuselvitys tästä

i. 104cm korkea ruunikonkirjava shetlanninponiori Enkoodabaoo on aina energinen ja valmiina ihan kaikkeen. Hyvärakenteinen poni oli mainio valjakkoajossa sillä se työskenteli aina suurella innolla ja menestyi kilpailuissakin odotettua paremmin. Enko on yksityishenkilön omistava poniherra ja onkin ollut samalla omistajalla melkein koko sen elämän ajan ja on kasvanut yhdessä nuoren omistajansa kanssa. Enkon jättäessä kilparadat taakseen se on alkanut toimimaan omistajan pikkusisaruksen harjoitusponina ja siinä samalla sitä käytetään harkitusti jalostuksessa. Enkolla on tähän mennessä tullut viisi jälkeläistä.

    ii. 106cm korkea tummanruunikko shetlanninponi Eluwilussit oli haasteellisen luonteen omaava eikä siitä tullut koskaan oikein hyvää valjakkoponia. Siihen oli yksinkertaisesti syynä sen kärtty ja energinen luonne eikä se jaksanut koskaan kauaa keskittyä mihinkään. Eluwilussitin kanssa kokeiltiin kyllä useita kertoja, mutta homma ei vain lähtenyt luistamaan. Sillä astutettiin pari tammaa sen ollessa nuori, mutta epäonnistuneen uran jälkeen se ruunattiin ja myytiin harrasteponiksi. Ruunaus rauhoitti sitä huomattavasti ja se eli monta rauhallista vuotta ennenkuin se päästettiin ikiuneen sen loukattuaan selän eräänä talvena.

    ie. Ominotago on pienen shetlanninponisiittolan kasvatti ja siitä tuli mainio valjakkoponi ajan kanssa. 102cm korkea kaunis ruunikonkirjava shetlanninponitamma on erittäin ystävällisen luonteen omaava ja työskenteli aina suurella innolla. Se kilpaili hyvällä menestyksellä Ruotsissa ja Norjassa, muttei päässyt näyttämään koskaan kykyjään muissa pohjoismaissa. Ominotago jätti kisaradat taakseen monen hyvän menestyksen vuoden jälkeen ja se jätettiin kasvattajalleen siitostammaksi. Siitä tuli hyvä emä kolmelle saamalleen jälkeläiselle ennenkuin se päätettiin jättää kokonaan eläkkeelle sillä viimeisessä varsomisessa oli sen verran paljon ongelmia.

e. Amppa on selvästikin perinyt luonteensa emältään, Chochmingwulta. Cho on 101cm korkea rautias läsipää shetlanninponitamma joka on kyllä yksi uneliaisuuden perikuva. Siitä yritettiin tehdä nuorempana valjakkoponia muttei se koskaan oikein menestynyt sillä tammaa ei meinannut saada ikinä tarpeeksi hereille että hommat toimisivat kunnolla. Mudyard Studissa kuitenkin luovutettiin aika nopeasti sen kanssa ja se astutettiin pari kertaa hyvillä oreilla, jotta varsoista voisi tulla parempia. Sitä ei kuitenkaan haluttu käyttää enempää jalostukseen ja Cho oli vielä poni parhaassa iässä joten se myytiin eräälle pienelle harrastetallille jossa se opettaisi perheen pienempiä ratsastuksen saloihin ja pääseehän se välillä kärryjenkin eteen.

    ei. Koshisigre on 103cm korkea punaruunikko shetlanninponiori josta tuli jo nuorena lahjakas valjakkoponi ja se menestyikin oikein hyvin monta vuotta. Koshisigre omistajineen joutui kuitenkin auto-onnettomuuteen neljän vuoden kilpailemisen jälkeen. Ihmisiä ei loukkaantunut, mutta Koshisigren jalka vioittui trailerissa. Se saatiin kuntoon muttei siitä tullut enää kilpaponia. Se jäi jalostusorin virkaan pienelle tallille jossa se oli elänyt koko elämänsä ja on saanut viisi jälkeläistä.

    ee. 99cm korkea tummanrautias Chumana oli äärimmäisen ystävällisen ja rauhallisen luonteen omaava shetlanninponitamma. Se syntyi pienelle ruotsalaiselle tallille jossa se sai viettää koko elämänsä ajan. Sillä kilpailtiin valjakkoajossa ihan hyvällä menestyksellä, mutta vain kotimaansa kilpailuissa. Koskaan Chumanasta ei tullut mitään huippuvaljakkoponia, muttei se haitannut ollenkaan sen omistajaa ja kasvattajaa. Chumanasta tuli mainio emä varsoilleen sen jälkeen kun se jätti kilparadat taakseen ja saikin pari jälkeläistä. Chumana jouduttiin lopettamaan pahan kaasuähkyn seurauksena tamman ollessa 19-vuotias.

Arvokisamenestys

30.11.2018 Maybeck Stud VVJ cup, noviisi : 2/81

Päiväkirja

09. marraskuuta 2018 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Sanni (omistaja)
Amppa on jo päättänyt kisauransa ja siitä tuli meille mainio siitostamma. Ensimmäisen kerran tamma astutettiin Rågård Araboosh nimisellä oriillamme. Pitkän odotuksen päätteeksi se viimein 30.10.2018 se varsoi komean kirjavan orivarsan jonka nimeksi tuli Coco Nutshake Hus. Amppa oli hyvä emä ensimmäiselle varsalleen ja saa nähdä tullaanko tamma astuttamaan vielä uudestaankin. Asia ei ole varmaa sillä yritämme pitää suvut vielä toistaiseksi tuoreina.

Seuraavana Ampan kanssa valmistaudutaan valjakkoajojaoksen laatuarvosteluun josta odotetaan vähintään kakkospalkintoa. Jossain vaiheessa tamma kiikutetaan myös kantakirjaan jos saamme sille jostain näyttelyistä kantakirjakelpoisuuden. Näiden jälkeen viimeinen etappi tulee olemaan shetlanninponien laatuarvostelu, mutta se tulee olemaan hieman kauempana tulevaisuudessa. Saa nähdä millaisen meriittirivin Amppa kerää itselleen.

23. toukokuuta 2018 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Sanni (omistaja)
Pyörin villisti sängyssä sillä oli häiritsevän valoisaa ja tukahduttavan kuuma eikä lämpöä hohkaava mieheni vieressä auttanut yhtään asiaan. Kömmin lopulta puolen tunnin pyörimisen jälkeen ylös sängystä ja vilkaisin kelloa. Kuus aamulla, herranjumala. Jätin Miskan nukkumaan yksinään ja hipsin vähin äänin keittiöön keittämään kahvia. Kirosin ääneen sillä koirat räjähtivät haukkumaan sillä sekunnilla kun astuin ensimmäisen askeleen alakerrassa ja kiirehdin ensimmäisenä päästämään ne pihalle. Join kaikessa rauhassa aamukahvit lueskellen samalla jotain hevoslehtiä. Miska alkoi heräilemään vasta kun olin saanut jo puettuakin ja olin lähdössä tallille, olihan kello jo puoli kahdeksan. Tallitytöt varmaan ovat jo helpostikin työn touhussa kun pääsisin perille sillä he tulevat yleensä jo todella aikaisin.

Annika ja Venla olivat juuri viemässä poneja pihalle kun astelin talliin ja ilmoitin heille että Ampan saa jättää sisälle sillä lähden sen kanssa pitkälle maastoreissulle heti aamusta. Tamma oli jo syönyt porsaana aamueväänsä joten pääsin suorilta harjailemaan sitä ponin nuokkuessa tyytyväisenä. Sainkin uurastaa puoli tuntia sen kimpussa sillä Amppa oli talven aikana kasvattanut aikamoisen pehkon ruhonsa ympärille ja nyt siitä irtosi puoli hevosta pölisten aikalailla joka paikkaan. Jo heti alun jälkeen olin siirtynyt ponin kanssa pihalle hoitamaan harjailut sillä sisällä se olisi ollut tuskaista leijailevien karvojen vuoksi. Viimeinkin sain sen puunailtua ja selvitettyä sen takkuhännän joten Amppa matkaan ja suorinta tietä kengityspaikalle jossa hoitaisin tamman varustamisen. Valjaat ja suitset sain ponille varsin helposti ja pihalla kärryt perään joten pääsimme vihdoinkin matkaan.

Koko maastoreissu oli alusta loppuun asti Ampan kanssa yhtä nautintoa sillä poni ei välittänyt mistään mitään tuon taivaallista ja vain nautti auringon paisteesta ja lintujen viserryksestä. Pitkän aikaa vain käveltiin ja nautittiin elämästä mutta pikkuhiljaa alettiin ottamaan myös pieniä ravipätkiä. Amppa oli selvästikin innoissaan päästessään pitkästä aikaa metsän siimekseen. Takaisinpäin kääntyessä poni alkoi hieman reipastaa askeleitaan sillä Ampalla oli selvästikin kiire takaisin kotiin tajutessaan että pihalla odottaisi lisää heiniä.

Takaisin tallille päästyämme riisuin ponilta varusteet jo pihalla olevan kiinnityspuomin tykönä ja sidoin sen sitten kiinni. Olin jo aiemmin päättänyt että Amppa klipataan helpottaaksemme sen oloa näin lämpimillä ilmoilla joten päätin tehdä sen samantien. Jätin ponille karvat vain jalkoihin ja päähän paikalleen mutta muualta ne lähti ihan totaalisesti. Välillä Miska kävi naureskelemassa että tukehduttaako meinasin itteni mutta en luovuttanut ennenkuin urakka oli valmis. Pihalla oli nyt jäätävä määrä ponin karvoja ja haravoin ne nopeasti sivummalle ennenkuin vielä viilensin ponia kastelemalla sen kauttaaltaan ennen tarhaan vientiä. Siivostelin vielä kaikki karvat pihalta roskikseen ennenkuin koko urakka oli vihdoinkin valmis. Olin ihan valmis saamaan kylmää juotavaa ja suuntasin seuraavaksi varustehuoneeseen tamman kamppeiden kanssa.