Paranormal Zone

::   172cm korkea musta trakehner ori
::   syntynyt 12.06.2018, nyt 4-vuotias (satunnainen)
::   rekisterissä numerolla VH18-021-0126

::   om. Zoe M. (VRL-05175) - kasv. Zone Trakehners, Saksa
::   koulupainotteinen, kapasiteettia Prix St. Georges -tasolle
::   on nyt tasolla 4 (Helppo B, alue), maksimitaso 7

Näin tarinamme on alkanut

"Kuka ostaa 18-vuotiaalle lahjaksi nuoren rasavillin puoliverisen ja vielä orin" mutsi parkaisi kun näki millaisen hevosen talutin autosta ulos. Oli syntymäpäiväni ja faija oli päättänyt ostaa minulle hevosen jonka kanssa voisin kehittyä ja päästä pitkälle kouluratsastuksessa. Olinhan jo vuosia kilpaillut poneilla ja viimeiset pari vuotta faijan vanhemmalla puoliveriruunalla.
"Tarviihan tyttö uuden hevosen ku ei se Tuure enää jaksa kierrellä kisakenttiä niinku nuorena poikana" faija puolusti hankintaansa vaimollensa.
"Mä rakastan sitä. Kiitos isä" hihkuin onnellisena pidellessäni joka ilmansuuntaan pomppivaa, 3-vuotiasta mustaa hevosta riimunnarussa.
"Kannattaa muuten pitää se sisällä niin kauan että sille saa tehtyä tarpeeksi jykevän tarhan. Se oli päässy aikaisemmalla tallilla astumaan jonkun ponitamman tullessaan aitojen läpi" faija mainitsi ja mutsihan oli ihan järkyttynyt millaisen hevosen hänen tyttärelleen on hankittu. Kaikesta huolimatta hymyilin onnessani sillä tätä olin toivonut jo pikkulikasta asti ja nyt unelmani oli täyttynyt. Olihan mutsi silti oikeassa, sillä ori oli tosiaan aika villi vaikka faijan mukaan sen koulutuskin oli aloitettu aikaa sitten ja osasi jo ihan perusasioita. Tapakoulutus oli vaan jätetty hieman puolitiehen ja tiesin että joutuisin tekemään paljon työtä että kilpaileminen joskus onnistuisi. Taluttelin hetken aikaa hevosta pihalla mutsin katsellessa touhua kauhuissaan jonka jälkeen vein sen omaan karsinaan rauhoittumaan ja tottumaan väliaikaisiin vierustovereihin. Mekkalahan siitä syntyi heti ja totesin ettei Renttu selvästikään pitänyt muista oreista.

Olihan ylläni silti pieni musta pilvi, sillä mutsi oli ilmoittanut ettei aikonut enää rahottaa kallista harrastustani joten joudun pakostakin etsimään jostain itselleni työpaikan. Asiaa hankaloitti se, että mikäli haluaisin joskus päästä tämän hevosen kanssa kisakentille niin työpaikan tulisi olla joustava. Toivoin hartaasti että jostain löytyisi talli joka on valmis majoittamaan hevoseni työtä vastaan, muuten olisin ongelmissa. En jaksanut kuitenkaan stressata asiaa vielä sillä faija oli luvannut auttaa asioissa seuraavat puoli vuotta jotta aikaa olisi tarpeeksi, olihan hevosen saanti tullut täysin yllätyksenä. Melkein puolen vuoden etsinnän jälkeen sopiva työpaikka olikin löytynyt ja parivaljakon taival onkin kestänyt jo vuoden verran. Nykyään Zoe työskentelee pienellä kilpatallilla jossa hän kilpailee ja valmentautuu kahdella muullakin hevosella Rentun ohella. Täydellistä!

Tälläinen Renttu on luonteeltaan

Renttu on hevonen joka osaa jakaa mielipiteet aikalailla kahtia. Osa rakastaa tätä tuittupäätä ja rasavilliä kakaraa, mutta osa puolestaan inhoaa sillä se rakastaa yli kaiken tehdä kiusaa sen lähellä oleville ihmisille. Eteenkin tallityöntekijät kuuluvat orin vihaajiin, sillä Rentulla on paha tapa päästä aidoista läpi niin halutessaan ja sitten sitä saa metsästää mistä milloinkin. Luojan kiitos sille ollaan suostuttu vahvistamaan yhtä hieman muista erillään olevaa tarhaa jotta tätä ollaan saatu vähennettyä huomattavasti. Ehkä se vielä joskus oppii käytöstapoja eikä sen kanssa saisi aina harmaita hiuksia milloin minkäkin takia. Varsinkin taluttaessa olisi kiva jos herra malttaisi liikkua vähän enemmän neljällä jalalla.

Hoitotoimenpiteiden aikana pääsee kaikista helpoiten kun laitat Rentun käytävälle tai pesupaikalle ristikiinnitykseen sillä muuten tallotuista varpaista ja purruista raajoista ei tule loppua. Renttua voisi joskus kuvitella tammaksi sillä se kiukuttelee välillä kuin kunnon neiti, tai no ennemminkin kolme vuotias pikkutyttö joka ei saa tahtoaan läpi ja hampaat napsuu silloin tasaiseen tahtiin. Joskus on tullut mieleen että sille olisi hyvä hankkia sellainen kuonokoppa mitä koirillakin käytetään että vältyttäisiin turhilta mustelmilta mutta vielä toistaiseksi pärjätään ainakin jotenkuten ihan näin. Ehkä haastavinta ikinä on tämän hevosen kanssa kavioiden puhdistus ja pinteleiden laitto, sillä jalat tahtovat viuhtoa välillä turhankin tiuhaan tahtiin. Onneksi Zoe sentään on saanut tähän jo jotain tolkkua, sillä tyttö ei ole luovuttanut sen suhteen. Unelmana olisi saada joskus kitkettyä pois Rentun pahat tavat jotta siitä saadaan kelpo kansalainen.

Ihan aluksi Rentun selkään nouseminen oli aikamoista taistelua ja vielä pahempaa taistelua kun lähdettiin liikkeelle. Se kulki enemmän kahdella kuin neljällä jalalla, mutta pikkuhiljaa se on alkanut jopa nauttia työnteosta sillä se pääsee näyttämään lennokkaita askeliaan ja purkamaan pahimpia energioita. Ilmeisesti aikaisemmin Renttua oltiin käsitelty hieman kovemmilla otteilla, mutta nyt se toimii ihan mukavasti jopa kun musta paholainen on huomannut ettei ratsastajalta tule kuin pieniä apuja. Rentun ehdottomia vahvuuksia on lisätyt askellajit ja laukanvaihdot vaikkakin vielä toistaiseksi se rikkoo niitä välillä kun on liikaa energiaa. Vielä isoimpana ongelmana Rentun kanssa on kuitenkin se että keuliminen alkaa samantien kun jokin ei mene kuin herra haluaa ja yllättävät äänet saavat energisen orin pomppaamaan kattoon. Ehkä sitä sitten joskus saadaan näitäkin vähemmäksi.

Sukutaulu & -selvitys

i. Reincarnation Zone
trak, m, 174cm
ii. Atmosphere Zone
trak, m, 175cm
iii. Zambience   (xx, m, 176cm)
iie. Azsanett   (trak, trn, 171cm)
ie. Renata Zone
trak, trn, 168cm
iei. Kornel   (trak, trn, 169cm)
iee. Rozalia   (trak, trt, 166cm)
e. Katalin Zone
trak, trn, 167cm
ei. Nándor
xx, trn, 169cm
eii. Sándor   (xx, trn, 170cm)
eie. Antica   (xx, rt, 167cm)
ee. Katinka
trak, rn, 165cm
eei. Dragomir   (xx, m, 168cm)
eee. Klotild   (trak, rn, 163cm)

klikkaa nähdäksesi sukuselvityksen

i. Huimat 174cm korkea musta trakehner ori Reincarnation Zone on Zone Trakehnersin ylpeydenaihe jonka molemmat vanhemmat on heidän omia kasvattejaan. Suuri ori menestyi mielettömän hyvin kouluratsastuksessa suurin askeleineen, mutta luonteeltaan se olisi saanut olla pehmeämpi. Ehkä juuri Reincarnation on syynä Rentun haastavaan luonteeseen sillä se on itsekin ihan samanlainen rämäpää joka oli keksimässä milloin mitäkin ihmisten pään menoksi. Kunnioitus ihmistä kohtaan oli silti tallessa eikä se vaikuttanut oriin kisauraan millään tavalla, mitä nyt ehkä hieman pienillä erikoisjärjestelyillä. Reincarnationilla on takanaan lukuisia voittoja ja sijoituksia kansainvälisiltä kouluradoilta ja siitä on tullut todella suosittu jalostusori. Tällä hetkellä sillä on yli viisikymmentä jälkeläistä ympäri maailmaa vaikka ori on suht tuore tapaus jalostusmarkkinoilla.

    ii. Aivan jäätävän kokoinen musta trakehner ori Atmosphere Zone on Zone Trakehnersin ensimmäisiä kasvatteja ja josta heillä on tarkoitus luoda aivan oma kouluhevosorilinja. 175cm korkea Atmosphere on puoliksi täysiverinen joten tulisuutta siinä piisaa vaikka muille jakaa, muttei se oli vaikuttanut oriin omaan kisauraan millään tavalla. Vuosia kansainvälisillä kouluradoilla kilpaillut ori keräsi palkintokaappiin lukusia erilaisia pokaaleja ja pystejä ennenkuin joutui jättämään kilpailemisen harmittavan nuorena sen loukattuaan jalkansa. Tästä huolimatta Atmosphere pystyi edelleen astumaan tammoja ja nykyään sillä on yli sata jälkeläistä ympäri maailmaa. Ori viettää edelleen eläkepäiviään kasvattajallaan Saksassa ja toimii nykyään enemmänkin ruohonleikkurina, onhan herralla jo paljon ikää.

      iii. Musta englantilainen täysiverinen ori Zambience oli jopa poikaansa sentin korkeampi, sillä se oli 176cm korkea ja täyttä lihasta. Todella räjähtävän luonteen omaava Zambience menestyi parhaina vuosinaan hyvin kouluratsastuksen parissa Iso-Britanniassa jopa Grand Prix tasolla, vaikkei kovinkaan monesti päässyt starttaamaan kotimaansa ulkopuolella. Siitä tuli suosittu jalostusori jo kilpaillessaan ja sai lukuisia jälkeläisiä Euroopassa. Zambience kuitenkin menehtyi suhteellisen nuorena kaasuähkyn seurauksena.

      iie. Tummanruunikko trakehner tamma Azsanett oli yllättävän suuri tammaksi, sillä sen säkäkorkeus oli huimat 171cm. Se oli ehkä hieman pettymysostos Zone Trakehnersin väelle sillä se ei koskaan yltänyt kovinkaan korkealle tasolle kouluratsastuksen parissa ja rakennekin oli ehkä hieman heikonpuoleinen. Azsanettin luonne oli kuitenkin äärimmäisen ystävällinen ja rauhallinen ja siitä odotettiinkin hyvää siitostammaa. Siinä se olikin mitä mainioin ja Azsanett sai viisi kaunista varsaa jotka pärjäsivät paljon paremmin kisakentillä kuin emänsä. Joka kerta se astutettiin paremmilla oreilla joilla oli parempi kapasiteetti.

    ie. Renata Zone oli hieman pettymys kasvattajalleen sillä tämä 168cm korkea tummanruunikko trakehner tamma ei menestynyt kilpakentillä ihan niin hyvin kuin toivottiin. Kyllähän Renata kilpaili PSG tasolla Saksassa ihan kivasti menestyen, mutta siitä toivottiin kansainvälisten kenttien ratsua vähintään Intermediaire tasolle ja sekin jäi haaveeksi. Renatan vanhemmat olivat nimittäin Intermediaire II tasolla kilpailleita hevosia. Vaikka ehkä kapasiteetti ei periytynyt tälle tammalle kuten toivottiin, oli sen ulkonäkö ja rakenne erittäin mainio ja se kantakirjattiinkin toisella palkinnolla. Jättäessään kilparadat taakseen Renata sai vielä kolme varsaa, kaksi tammaa ja yksi ori. Tammat myytiin eteenpäin, mutta ori jäi Zone Trakehnersiin kasvamaan. Renata menehtyi lopulta suhteellisen nuorena kun sillä todettiin kasvain jota ei voisi poistaa.

      iei. 169cm korkea tummanruunikko trakehner ori Kornel oli komea ilmestys kouluradoilla ja kilpailikin aikoinaan Intermediaire II tasolla loistavalla menestyksellä. Vaikka oriin kotipaikka olikin Saksassa, kilpaili se myös paljon kansainvälisillä kentillä. Se ei kuitenkaan koskaan oppinut ylläpitämään piaffea niin montaa askelta kuin GP tasolla olisi tarvinnut joten sille tasolle se ei sitten koskaan päässyt. Läsipäisestä ystävällisestä oriista ei kaikesta huolimatta tullut kovinkaan suosittu jalostusori ja sillä taisi jäädä vain noin kymmeniä jälkeläisiä, pääasiassa Saksassa. Kornel menehtyi 23-vuotiaana laitumella tapahtuneen onnettomuuden seurauksena.

      iee. Kaunisrakenteinen ja ystävällisen luonteen omaava 166cm korkea trakehner tamma Rozalia oli jo nuorena todella lupaava ja siitä odotettiin todella paljon. Se ostettiin Zone Trakehnersiin jo nuorena hevosenalkuna ja koulutettiin parhaimman mukaan. Rozalia ei kuitenkaan koskaan yltänyt GP tasolle, mutta Intermediaire tasolla se menestyi kohtalaisesti. Tamman liikkeet ja kapasiteetti olisi varmasti riittänyt huipulle asti, mutta sen hermot eivät kestäneet suurimpia kilpailuja ja pitkiä matkustuksia. Rozalia kilpailikin vain Saksassa ja lähimmissä maissa ennenkuin jätettiin sitten siitostammaksi. Tammasta tuli loistava emä varsoilleen ja saikin viisi kaunista varsaa. Rozalia menehtyi lopulta luonnollisesti kotilaitumelle.

e. Noin 167cm korkea tummanrautias trakehner tamma Katalin Zone on ehkä vielä enemmän kasvattajansa ylpeydenaihe kuin mitä Rentun isä. Siinä yhdistyy erittäin hyvä kapasiteetti ja mitä miellyttävin luonne samassa paketissa. Katalin on vasta kisauransa päättänyt tamma jonka ensimmäinen varsa Renttukin on. Tamma lopetti kilpailemisen huipulla sillä se saavutti ihan Grand Prix tasolla kansainvälistä menestystä lukuisissa kilpailuissa ja tulihan sieltä pari koulumestaruuttakin. Katalinia voisi sanoa oikeaksi unelmien hevoseksi lennokkaineen askeleineen ja äärimmäisen miellyttämisenhaluisen ja ystävällisen luonteen puolesta. Tähtipäinen tamma tulee jatkamaan edelleen siitostamman tehtävissä Zone Trakehnersissa ja suunnitelmissa on vielä useampi varsa, eteenkin tammavarsa kotiin jätettäväksi.

    ei. Tumma ja tulinen englantilainen täysiverinen ori Nándor oli yksi aikansa parhaista kouluhevosista mitä Briteissä oli koskaan nähty. 169cm korkea tummanruunikko ori kilpaili kansainvälisillä kisakentillä napsien voittoja ja sijoituksia tasaiseen tahtiin jopa Grand Prix tasolla asti. Tämän lisäksi se oli tunnettu aiheuttamastaan hämmingistä kisapaikoilla, sillä energinen Nándor ei oikein sietänyt lähellään muita oreja ja tammoillekin piti aina vouhottaa minkä kerkesi. Olihan Nándor pohjimmiltaan yksi mammanpoika joka oli kotioloissa oikein mukava kaveri kaikkeen tekemiseen. Ori eli pitkän ja hyvän elämän omistajallaan Briteissä ja jäi vielä jalostusorin virkaan sen jättäessä kisaradat taakseen. Nándorilla on yli sata jälkeläistä ympäri maailmaa joista harmittavan vähän on kuitenkin perinyt oriin kapasiteetin. Nándor päästettiin ikiuneen 22-vuotiaana sen terveyden pettäessä.

      eii. Sándor oli hieman tuntemattomampi ori jalostusmarkkinoillakin, sillä hyvästä suvusta huolimatta se ei koskaan päässyt kilpailemaan kuin muutamissa kansallisissa kilpailuissa. Tähän oli yksinkertaisesti syynä omistajan taloudelliset vaikeudet jotka alkoivat oriin ollessa kuusi tai seitsemän vuotias. Näin ollen miehellä ei ollut varaa kuskata Sándor pidempiä matkoja kilpailemaan. Briteissä ori pääsi kuitenkin starttailemaan ja paikallisten tiedossa hevonen oli. 170cm korkea tummanruunikko Sándor jätti lopulta kisakentät suhteellisen nuorena ja sai jälkeläisiäkin vain vaivaiset kahdeksan. Sándor päästettiin ikiuneen 22-vuotiaana.

      eie. 167cm korkea rautias englantilainen täysiverinen tamma Antica oli aikoinaan todella lupaava kouluhevosen alku ja pärjäsi kilpailuissa jo nuorena paremmin kuin kukaan osasi odottaa. Se ehti kilpailla elämänsä aikana lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa ennenkuin sen ura tyssäsi nuorena jalkavammaan. Omistajan onneksi Anticaa ei tarvinnut päästää ikiuneen vaan sen pystyi jättämään vielä kotiin siitostammaksi. Antican ystävällinen ja rauhallinen luonne oli hyväksi ja siitä tuli todella hyvä emä varsoilleen. Antica sai kuusi varsaa ennenkuin se päästettiin lopulta ikiuneen sillä viimeinen varsominen aiheutti komplikaatioita joista se ei olisi selvinnyt muutenkaan.

    ee. 165cm korkea kaunisrakenteinen tähtipäinen ruunikko trakehner tamma Katinka on yksi ensimmäisistä siitostammoista joita Zone Trakehnersiin hankittiin. Se ei järin loistanut kisakentillä sillä sen kapasiteetti tyssäsi PSG tasolle, mutta sen suku ja luonne olivat suuressa osassa kun tamma ostettiin tilalle. Katinka oli siihen mennessä jo kilpailunsa kilpaillut kansainvälisillä kisakentillä, mutta ei enää sopinutkaan edellisen omistajan jalostussuunnitelmiin. Eihän tamma mikään paha hankinta ollut sillä olihan se menestynyt omalla tasollaan mainiosti ja suvussa oli kuuluisia kouluhevosia. Seuraavat varsansa Katinka varsoi Zone Trakehnersissa ja periytti varsoilleen vahvasti rauhallista ja lempeää luonnettaan jotka olivat kapasiteetiltaan kuitenkin parempia mikäli orivalinta osui oikein. Nykyään Katinka viettää eläkepäiviään ja saa laiduntaa päivät pitkät suurella laitumella.

      eei. Dragomir

      eee. Klotild

Jälkeläiset


17.07.2018 syntyi mustankimo welsh part bred tammavarsa Phenomenal joka oli kaikkea muuta kuin suunniteltu varsa. Vielä edellisessä kodissaan asustaessaan Renttu oli päässyt aidoista lävitse ja huonolla tuurilla päässyt astumaan naapurin welsh sektio A tamman nimeltä Blodeuwedd. Kaikkien onneksi se oli sentään valinnut morsiammekseen sen eikä esimerkiksi viereisessä tarhassa ollutta suomenhevosta sillä muutoin käsissämme olisi aika mielenkiintoinen varsa. Phenomenalista tuli loppujen lopuksi nätti tyttö joka on jo pienestä varsasta asti näyttänyt lennokkaita askeliaan tarhassa eikä luonteeseenkaan ole näyttänyt hirveästi vaikuttavan Rentun huonot käytöstavat.

Tapahtumakalenteri

Olemme ilmoittautuneet 02.09.2018 järjestettäviin NJ näyttelyihin Beaumontissa joka sijaitsee Etelä-Ranskassa. Olen innoissani sillä haluan tietää mitä mieltä tuomari on oriin rakenteesta, sillä haaveilen saavani sen vielä joskus kantakirjattavaksi. Silti ehkä hieman kauhulla odotan millainen matkastamme sinne tulee, sillä Suomesta on aika pitkä matka ajella paikan päälle. Onneksi Renttu on kyllä totutettu matkustamaan pitkiäkin matkoja ennen minulle tuloa, mutta tämä on ensimmäinen yhteinen matkamme ja Rentustahan ei koskaan tiedä mitä se keksii tylsistyessään.

Tarinoita elämästämme


23. elokuuta 2018 Päiväkirjamerkintä (kirjoittanut omistaja)
"Tää ei oo enää totta" parkaisin ja hyvä etten polkenut jalkaa maahan kiukun vallassa kun näin hevoseni tarhassa ontuvana. Renttu oli päätetty alkaa tarhaamaan kiltin poniruunan kanssa sillä ne oli näyttäneet tulevan hyvin toimeen, mutta aamutallin tekijä ei sitten ollu muistanu laittaa oriille suojia jalkoihin ja nyt Rentulla oli etujalan vuohisnivelessä syvä haava. Pojat olivat ilmeisesti vähän vetäneet yhdessä rallia ja tämä oli lopputulos. Renttu ontui minua kohti kuin pyytäen apua todella masentuneen näköisenä, joten huusin eräälle tallitytölle että soittaisi eläinlääkärin ja sillä aikaa itse taluttaisin pojan sisälle. Suhteellisen lyhyt matka meni todella hitaasti kolmijalkaisen hevosen kanssa, mutta vihdoinkin sain sen kiikutettua pesupaikalle.

Onneksi eläinlääkäri tuli paikalle todella nopeasti ja alkoi tutkimaan haavaa tarkemmin. Renttu ei oikein tykännyt että siihen koskettiin ja kiukuttelikin minkä kerkesi ja jaksoi. Eläinlääkärimme Hannele oli sitä mieltä että kunnon puhdistuksen jälkeen se tulisi ommella ja pitää puhtaana. Viikkohan tässä sitten menee ihan hukkaan sillä Renttu joutuu nyt koppihoitoon ja senkin jälkeen vielä toinen viikko menis kevyellä liikunnalla. Pakko myöntää että kiukutti ihan mielettömästi kun tallimestari ei ollut laittanut niitä suojia oriin jalkoihin, mutta ei kai sille nyt enää mitään voinut. Hannele pystyi hoitamaan kaiken tarpeellisen täällä ja antoi Rentulle vähän rauhoittavaa ja paikallispuudutuksen jalkaan että homma saataisiin hoidettua ilman enempää vahinkoa. Ori nuokkui kiinnitettynä kun Hannele hoiti kaiken ja sitoi vielä jalan ettei sinne menisi enempää likaa. Sain vielä tarkemmat ohjeet jalan hoitoon ja vähän särkylääkkeitä muutamaksi päiväksi ennenkuin kiitin Hannelea ja nainen lähti jatkamaan matkaa. Talutin hieman pöhnässä olevan Rentun karsinaansa toipumaan rauhassa jonka jälkeen itse suuntasin toimistoon selvittämään asioita ettei tälläinen pääsisi toistumaan.

18. elokuuta 2018 Päiväkirjamerkintä (kirjoittanut omistaja)
"Pidä nyt ne perhanan kintut alhaalla tai kuskaan sut makkaratehtaalle" ärähdin Rentulle kun yritin laitella sille pinteleitä jalkaan mutta hevonen ei tahtonut asettua yhtään. Tää on aina yhtä vaikeeta hommaa mutta en kyllä luovuta vaikka mikä olisi. Onneksi olin jo tottunut siihen että tähän menee aikaa ja olin alkanut varustamaan hevosta ajoissa. Puoli tuntiahan siihen meni kunnes pääsin vihdoin taluttamaan energisen oriin maneesiin. Onneksi ystäväni auttoi pitämään Rentun paikallaan kun nousin sen selkään ja päästin oriin sitten samantien kulkemaan käynnissä uralla jotta se ei turhautuisi enempää. Alkuverryttelyt tein normaaliin tapaan oriin temppuillessa ja yrittäen keulia ja pomppia jatkuvasti. Pian Jarkko saapui paikalle jakelemaan ohjeita miten saisin hevosen pidettyä paremmin aisoissa. Olin ollut lukuisia kertoja hänen opissaan Rentun kanssa ja hän tunsi meidät jo aika hyvin.

Aluksi Renttu protestoi kaikkea vastaan mitä tein ja sain tehdä paljon töitä että se pysyi neljällä jalalla. Pidin sen koko ajan työntouhussa ja käynnissä tehtiinkin paljon pysähdyksiä, voltteja sun muuta pientä juttua ettei hevosella olisi niin paljoa aikaa miettiä seuraavaa kepposta. Renttu alkoi pysymään paljon paremmin neljällä jalalla vaikka välillä tuli pienoisia pyrähdyksiä kun en itse hallinnut vielä antamiani apuja tarpeeksi hyvin. En ollut vielä täysin tottunut ratsastamaan näin herkällä nuorella hevosella niin jouduin itsekin miettimään koko ajan seuraavaa siirtoani. Jossain vaiheessa Jarkko antoi käskyn nostaa ravin ja kulkea mahdollisimman rennosti tehden edelleen paljon voltteja ja muita pieniä juttuja pitääkseni Rentun kiireisenä. Tänään emme ottaneet yhtään laukkatyöskentelyä jotta saimme lopeteltua hommat hyviin suorituksiin. Renttu tarvitseekin paljon positiivisia juttuja edistyäkseen. Loppukäyntien jälkeen laskeuduin alas hevosen selästä Jarkon avustamana ja löysäsin hevosen satulavyön.

Talutin Rentun suoraan pesupaikalle ja nappasin matkalla mukaani sen riimun ja -narun. Vaihdoin nopeasti suitset riimuun ja kiinnitin sen molemmilta puolilta ettei se ehtisi lähteä painelemaan paikalta omia aikojaan. Juttelimme Jarkon kanssa tulevaisuudesta samalla kun riisuin äksyilevältä hevoselta varusteet pois ja kiinnitin sen kylmäysletkuihin. Kävin huoltamassa varusteet sillä aikaa kun villisti kuopivan hevosen jalat kylmentyisivät letkuilla. Jarkon mielestä voisin alkaa juoksuttamaan oriin aina ennen liikutusta ettei sillä olisi niin paljon energiaa siinä vaiheessa kun nousisin sen selkään. Ehdotus kuulosti hyvältä ja päätin kokeilla sitä heti huomenna. Takaisin pesupaikalle tullessani hevonen kuopi edelleenkin kärsimättömänä ja komensin sitä topakasti että se lopettaisi pelleilyn. Harjailin sen kauttaaltaan ennenkuin irrotin kylmäysletkut sen jaloista. Vielä oli lämmintä ja kellokaan ei ollut kuin neljä joten talutin pomppivan hevosen vielä pihalle nauttimaan päivästä. Samantien irti päästessään se paineli toiseen päähän tarhaa villiä pukkilaukkaa ja puistelin päätäni sille. Ehkä minä vielä sen joskus kesyttäisin ja siitä tulisi kunnon kilpahevonen.

Omistaja esittäytyy


Punahiuksinen Zoe Morris on 20-vuotias nuori nainen joka on ollut pienestä pitäen hevoshullu ja intohimoinen kilparatsastaja, onhan hän varttunut kilpaillen omilla poneillaan ja valmentautuen isänsä katseen alla. Zoen äiti on suomalainen entinen kilparatsastaja jonka ura loppui onnettomuuden seurauksena ja isä puolestaan saksalaissyntyinen kouluvalmentaja joka on tienannut mukavasti vuosien mittaan valmentamalla ympäri maailmaa. Rahaa on siis aina ollut ja isä on ehkä hieman hemmotellutkin tyttöä hevosasioissa, ei ehkä niin pahasti kuin mitä olisi voinut sillä äiti on aina ollut se joka pitää kuria näille kahdelle. Zoe onkin tullut enemmän isäänsä ja energisen luonteen omaava nuori nainen on saanut häneltä myös päättäväisyyden ja itsepäisyyden. Iloisen nuoren naisen nauru raikaa usein tallissa ja tuleekin toimeen aikalailla kaikkien kanssa.

Vaikka Zoe on ehdottomasti varusteratsastaja ja kaiken pitää olla sävy sävyyn, ei hänestä koskaan ole tullut sellaista muita nokanvartta pitkin katselevaa neitokaista hyvän kasvatuksen ansiosta. Nuori nainen on oppinut tekemään kaiken hevosiin liittyvän huolella ja hevosen selkään mennessä hän on rohkea ja hyvinkin taitava, vaikka valmentautuukin mielellään edelleen kokeneen henkilön valvovan silmän alla säännöllisesti.

Hoito-ohjeet

Ruokinta
- Perfect Mix: 1-1-1,5 litraa / päivä kostutettuna
- Valmennuspäivinä päivärehujen sekaan 2 mitallista electrolyte jauhetta
- Valmennuksen jälkeen 2 mitallista electrolyte jauhetta sekoitettuna 3 litraan vettä
- Iltaruokaan lisätään aina yksi mitallinen valkosipulijauhetta

Loimitus
- Sateisella tai tuulisella ilmalla ulos sadeloimi
- Pienemmillä pakkasilla sisällä talliloimi, ulos ulkoloimi
- Kovilla pakkasilla sisällä ja ulkona omat toppaloimet
- Kilpailuihin on oma sininen härkäkuvioitu loimi

Kurkistus varustekaappiin
Omistajan ollessa aikamoinen varusteratsastaja niin se näkyy myös varustekaapissa ja käytössä. Rentun nahkavarusteiden väri on aina ehdottomasti musta. Loimet, satulahuovat, pintelit ja muut vermeet on aina sinisiä tai mustia. Päivittäisessä käytössä sillä on oma nahkariimu ja nahkainen ketjuriimunnaru. Koska kaiken pitää olla aina sävy sävyyn niin jokaiselle satulahuovalle on omat pintelinsä joita käytetään. Ratsastaessa Rentulla käytetään aachensuitsia kolmipalalla, koulusatulaa ja pinteleitä joka jalassa. Suitset voi tarvittaessa vaihtaa kankisuitsiin. Talvella ja kolealla ilmalla käytämme ratsastusloimea aina ulkona kulkiessa ja pakkasilla myös alku- ja loppuverryttelyissä. Kilpailuihin on oma satulahuopansa, valkoiset tarrasuojat, sekä kisaloimi jota pidetään tarvittaessa aina kun ratsastaja ei ole selässä.

Ratsastuskamppeiden lisäksi suuresta arkusta ja kisakaapista löytyy kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Löytyy arnika ja linimenttiputelit, kunnon törppö savea, shampoota, helosania, haavavoidetta, kesä spray, main&tail -hoitosuihke hännälle ja harjalle, sekä showshine -kiiltosuihke. Näiden lisäksi vakiovarustukseen kuuluu lämpöpintelit, kylmäyssuojat, kuljetussuojat, häntäsuoja matkustukseen, juoksutusliina ja kapson, sekä vain kilpailupaikoilla käytettävät nahkariimu ja nahkainen ketjuriimunnaru.

Karsinan edestä löytyy aina ajankohtaiset loimet siististi järjestettynä, sekä ulkoillessa käytettävät mustat vuohisiakin suojaavat suojat joka jalkaan. Näitä ollaan päädytty Rentulla käyttämään sillä oriilla on paha tapa purkaa pahimpia energioita tarhassa jolloin helposti vahingoittaa omia etujalkojaan, sekä sen jalkoihin tulee helposti riviä.



hevosen kuvien © VV   |   virtuaalihevonen   |   a sim-game horse