Bealor


virtuaalihevonen
kuvan © Miia S.

Bealor
tutummin vain Bea

Rotu ja sukupuoli suom. puoliverinen tamma Omistaja Nina (VRL-05175)
Syntymäaika 10.01.2017, 13-vuotias Kasvattaja Evelina Kettula
Väri ja säkäk. amber cream champagne sabino, 166cm Rekisterinumero VH18-031-0240 | #PKK2403
Kilpailutiedot yleispainotteinen, ko: Vaativa A, re: 140cm, CIC4 katso kilpailusijoitukset

KTK II myönnetty 15.08.2018   ★   VIP MVA myönnetty 04/2019
Lue kantakirjalausunto - Sukupuolileima hyvä, rotuleima voisi olla vahvempi. Pitkähkö runko ja lyhyt, hieman lihakseton kaula. Jalat voimakasluiset, hyväasentoiset. Kuiva, melko raskasluinen pää. Hyvässä, tiiviissä kunnossa.
- Kaunis ja ilmeikäs, pitkähkö runko, voisi olla ryhdikkäämpi, hyvät jalat, pitkä selkä, yleisilmeeltään sopusuhtainen.

Sain seurata Bean emän kantoaikaa ja varsomista todella läheltä sillä se on hyvän ystäväni hevonen ja asuikin vielä ihan lähellä. Olin haaveillut jo pitkään omaa varsa Evelinan tammasta, Paylorista, sillä se oli yksi upeimpia hevosia joita olen koskaan nähnyt. Kun sitten oli hankkia jostain mukava tamma omalle oriilleni, Razille, josta haluaisin varsan itselleni ja sittenhän se välähti. Pallosta ja Razista voisi saada mahtavan varsan, vaikka kauhulla ehkä odottaa millainen energiapakkaus sieltä syntyykään. Pallo tuli helposti kantavaksi ja sitten jäätiin innolla odottelemaan tulevaa varsaa.

Kävin viikottain katsomassa Palloa koko kantoajan ja kymmenes päivä tammikuuta sain sitten Evelinalta soiton että varsominen on käsillä. Supervauhtia kiskaisin vain jotkut vaatteet päälle ja hyppäsin autoon kaahaten tuhatta ja sataa. Pallo oli jo makuuasennossa ja pienen pienet etukaviot näkyivät jo kun pääsin vihdoinkin perille. Bealla oli selvästikin kiire maailmaan sillä varsominen tapahtui todella nopeasti ja todella nopeasti pieni sievä varsakin nousi jaloilleen ja pääsimme katsomaan sitä lähempää. Meinasin kiljaista innostuksesta sillä sain toivomani tammavarsan ja vielä kaiken lisäksi sabinona, voi tätä onnen päivää. Eläinlääkäri tarkisti vielä molemmat ennenkuin maltoimme jättää kaksikon omaan rauhaan. Siitä asti olen touhunnut Bealoriksi nimetyn varsan kanssa päivittäin ja siitä on kuoriutunut mitä mahtavin kilparatsu.

Kaikkien onneksi Beasta ei tullut kunnon ihmissyöjää kuten sen isä on, mutta tietynlaista tuittupäisyyttä ja levottomuutta on aina ilmassa. Se on energinen ja täynnä elämäniloa eikä aina osaa ehkä purkaa sitä oikealla tavalla ja silloin kyytiä saa kaikki tavarat ja loimetkin tuhotaan nanosekunnissa. Pyöriminen ja hyöriminen hoitotoimenpiteiden aikana on ihan normaalia ja jos se kestää Bean mielestä liian kauan niin alkaa järjetön kuopiminen ja korvatkin alkaa kääntymään niskaan kiinni ja uhittelu ja kiukuttelu alkaa. Omistajaa lukuunottamatta kaikki sen lähellä olevat ovat saaneet joskus hampaista takalistoon, mutta yleensä jättää sen uhitteluun siinä vaiheessa kun kunnolla ärähdät sille. Taluttaessa Bealla on tapana yrittää päästä jokapaikkaan yhtäaikaa ja siitä seuraa pyörimistä ja hyörimistä vähän lisää. Pieni tahtojen taistelu se on aina, mutta topakka ihminen saa kyllä tamman ruotuun hetkessä.

Ratsastaessa Bea oikein uhkuu energiaa ja tietynlaista tulisuutta. Sileällä se on koulutettu vaativalle tasolle saakka, mutta tarvitsee selkäänsä aina kokeneen ratsastajan joka osaa vedellä oikeista naruista että Bea jaksaa keskittyä työntekoon. Beasta tulee äkkiä kunnon sähköjänis mikäli harjoitukset pidetään sileällä liian yksitoikkoisina ja tylsinä, joten tehtäviä tulee vaihdella jatkuvasti ettei tamma ala pomppimaan. Bealla on tasaiset ja isot liikkeet joissa on mukava istua ja tuttu kokenut ratsastaja saa siitä puristettua irti kaiken kapasiteetin mitä siitä irtoaa.

    Bea on kaikista parhaimmillaan kuitenkin hypätessä. Se on kuitenkin kunnon ruutipakkaus joka alkaa helposti protestoimaan mikäli ratsastaja rajoittaa sitä liikaa. Jos Bea saisi päättää niin esteitä lähestyttäisiin tuhatta ja sataa ja saakin tehdä paljon töitä että saa hillittyä sen menohaluja että homma pysyy turvallisena. Sen hyppytekniikka on kuitenkin hyvä ja pystyy ylittämään esteet myös epätavallisissa kulmissa. Bean kaikki kyvyt tulevat kuitenkin esiin vasta kun sen kanssa pääsee maastoesteille. Bea rakastaa yli kaiken kun pääsee laukkaamaan vapaammin esteiden välillä ja se kun vielä yhdistetään hyppäämiseen niin kaikki on täydellistä. Menohaluja saa hillitä vieläkin reippaammin, mutta tamma protestoi vastaan vähemmän kun saa kuitenkin tehdä rakastamaansa asiaa.

Bea osaa välillä olla yksi pirulainen lastauksessa sillä ihan ensiksi se vihaa yli kaiken kuljetussuojia ja yrittää päästä niistä kaikin keinoin eroon. Sitä ei innosta myöskään seisoskella autossa aina ties kuinka kauan aikaa joten se saadaan aina kyytiin vain liinojen avulla. Kun se vihdoinkin saadaan lastattua niin se kyllä asettuu ainakin jotenkuten mutustelemaan eväitään vaikka välillä potkiikin seiniä turhautuneena. Kilpailupaikoilla Bea on entistä levottomampi ja pyörii jatkuvasti ympyrää. Se yritetäänkin aina pitää vähän syrjässä mahdollisimman kauan ja verkkakin hoidetaan pidempänä kuin muilla hevosilla jotta siitä saadaan pois turhia energioita.

i. Brazil Beat
fwb, gold champagne, 176cm
ERJ I, KRJ I, KERJ II
ii. Bartholomew evm
fwb, rautias, 177cm
iii. Denver Shock evm
iie. Akasha evm
ie. Apple Beat evm
fwb, gold champagne, 169cm
iei. Applebee! evm
iee. Heartbeat evm
e. Paylor
xx, ruunivoikko sabino, 161cm
KTK II, ERJ I, KRJ I, KERJ II, XLA I, YLA1,
VIP MVA Fn, PP MVA, PPK V
ei. Peek-a-boo evm
xx, voikko, 163cm
eii. Pelegria evm
eie. Halloween Night evm
ee. Taylor evm
xx, voikko, 160cm
eei. Checkmate evm
eee. Dreamer evm

Bea on saanut kilpailu-uransa päätökseen ja on nyt siirtynyt siitostammaksi. Se on käytössä suomalaisten puoliveristen jalostukseen, jonka johdosta se ottaa vastaan 1-polvisia täysiveri- ja puoliverioreja joilla on näyttöä kilparadoilta. Bea tulee saamaan elämänsä aikana maksimissaan 3 jälkeläistä.
Bea kantaa värigeenejä Ee/Aa/nCr/nCh/nSb

- ei jälkeläisiä -

- ei päiväkirjamerkintöjä -

- hevosen kaappi on tyhjää täynnä -